Lähtökuoppia kaivamassa

Lähtökuoppia kaivamassa, eli koti pakettiin ja joulu etelässä. Glühwein.

Sen viimeisen lähtökuopan kaivaa sitten joku muu. Sitten joskus.

Melkein kaksi vuotta Suomea tuli yhtäjaksoisesti, tasavuodet olisivat tulleet 2015 helmikuussa.

Parin vuoden takaista muuttoa ja olemisen alkua Suomessa kun muistelee niin suurin ulkoinen muutos ja koitos oli helmikuinen ilmasto. Sademetsästä Lahteen lumitöihin. Ei paljon ruokohame heilahdellut enää.

Suurin sisäinen muutos oli se, että pessimismiä oli tarjolla ihan pyytämättä.

Suomalainen on kummallinen otus kun se mielummin pelkää, että menee huonosti kuin että toivoisi hyvin menoa. Käytetyn energian määrä on molemmissa tapauksissa suunnilleen sama mutta optimistilla on iloisempi suolisto.

Pari kuukautta ehdin tässä syksyllä olla työttömänä metsästäjänä ja vaellella pohjoisia metsiä haulikon kanssa. Saaliilla ei pääse kehumaan mutta vallan mainiota aikaa! Se rauha ja energia minkä suomalaisesta erämaasta saa mukaansa on kallisarvoista. Keskieuroopasta ei tällaisia metsiä löydy.

Eli tein talkoilla vapusta alkaen hommia entisten nokialaisten Start Up firmassa kunnes toisella omistajalla alkoivat mahahapot nousta suuhun ja ilmaista työtä tekevä sai potkut loppukesästä. Vähänks nauratti.

No ansiosidonnainen jatkui kuten ennenkin ja siirryin keräilijä- ja metsästäjäheimoon.

Kunnes pari viikkoa sitten verkosto heilahti ja sain soiton Posion erämaahan (soiton erämaahan – paradoksi), että kiinnostaisiko muuttaa Saksaan töihin.

Taas.

No kiinnosti ja muutaman sähköpostin ja puhelinpalaverin jälkeen kävin työhaastattelussa. Tuleva pomo katsoi, että sovinko hänen hommiinsa, minä tarkastelin, että olisko tuosta meikäläisen pomoksi.

Päästiin yhteisymmärrykseen ja nyt laitan tavarat pakettiin ja maanantaina, 3. päivä marraskuuta aloitan hommat ja asunnon etsimisen. Hyvä ystäväni täällä Oulussa hoitaa asunnon oven avaamisen muuttomiehille.

Firma tekee massatuotannon testereitä, eli on suunnittelufirma ja testerien alihankkija hyvin monenlaisille tuotantoaloille. Mekaniikka, softa ja hw suunnitellaan omassa talossa.

Firmakierroksen jälkeen olin melkoisen vaikuttunut ihmisten osaamisesta, parempaa osaamista ja tekemistä kuin missään tähän asti olen nähnyt. Vaikka aika monta testeriä olen tavannut niin nyt näin parhaat koskaan.

Paikkakunta mihin muutan on vanhalle motoristille lähellä taivasta, eli Alppien juurella, Radolfzellin pikkukaupunki Bodenseejärven rannalla.

Saksan oppikirjat on jo ostettu, kieliopin kirjaa selatessa kävi kylmät väreet selkäpiissä. Tosin portugalin kieleen verrattuna saksa on kieliopin mutkallisuuden suhteen samaa tasoa ja kun kerran runtelen portugalia väkivaltaisesti kieliopista välittämättä niin eiköhän tuo Saksakin ala taipua.

Firmassa ei ole muita suomalaisia kuin minä, saksalaisten lisäksi unkarilaisia, romanialaisia ja englantilaisia. Työkieli siis englanti, joka passaa vallan mainiosti.

Eli vailla haikeutta pakkailen tavaroitani, minkäänlaista hinkua ei ole Suomeen jäämiseen jos tarjolla on hyvä ja mielenkiintoinen homma Alppiteiden juurella.

Että se on sitten moro. Jos käytte meilläpäin niin ottakaa yhteyttä, lähdetään yhdessä ajelemaan muutamat kurvit.

P.S. Kyllä miehelläkin on tunteet. Katselin televisiosta ohjelmaa haulikonpatruunoiden valmistuksesta. Latasivat teräshauleja vesilinnustukseen.

Teräshaulit eivät saastuta kuten lyijyhaulit.

Oikein kyyneleet tulivat silmiin sitä ajatellessa.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s