Pistin elämän risaiseksi

Ja kuuntelen Spotifyllä Jenni Vartiaista. Melko raisua, eikö vain.

Olen ollut tässä majatalossa jo niin kauan, että majatalon emäntäkin jo hakee mulle asuntoa. Kuulostaa ensikuulemalta siltä, että melkoista riehaa on tullut vietettyä.

No, ei se sitä ole, olen vain puutteellisesta kielitaidostani huolimatta tullut jo tutuksi ihmisten kanssa. Mukava kun olen.

Käväisin viime viikonloppuna Essenissä, syömässä tietenkin.

Eli meillä oli entisten ulmilaisten nokialaisten kokoontumisajot. Ajelin fiman autolla Ulmiin ja otin entisen työkaverin, nykyisen Herr Doctor Professorin kyytiin. Työkaveri nääs kyllästyi nokialaisten kanssa kinaamiseen ja väitteli tohtoriksi ja sai professuurin yliopistosta.

Meillä oli rattoisa viisituntinen autossa Ulmista Esseniin. Muisteltiin vanhoja ja naurettiin vatsa kipeänä. Niinkuin sitä kun osallistuttiin firman innovaatiokilpailuun mutta ei pärjätty kun laitettiin idea väärässä formaatissa. Pistettiin Power Pointilla kun olis pitäny olla Word.

Veikattiin, että koko homma oli lähteny siitä kun olivat boardissa olleet viikon saunassa ja kännissä lyöneet vetoa, että kuka saa parhaiten idean tapettua. Voittaja keksi sitten tämän innovaatiokilpailun ja valitsi sen tuomariraadin.

Muisteluiden ja tarinoiden yhteenvetona tultiin siihen tulokseen, että tuhon aiheutti huono ihmisten ja asioiden hoito, manageeraamiseksikin sanottu. Kaikesta Lean-ajattelusta huolimatta tyrittiin koko homma. Itse veikkasin myös, että tuhon aiheutti se tyyppi joka palkkasi sen ensimmäisen tumpelon. Joka palkkasi seuraavan.

Kaveri kertoi, että oli opettamisen avuksi lukeneensa parikymmentä “Manageerauskirjaa”.

Sanoi ettei niistä mitään apua ollut, yhdessä oli kuulemma ollut vähän ideaa mutta kirjoista näki vanhan totuuden. Se joka osaa, se tekee. Se joka haluaisi osata, opettaa muita.

Internet väittää, että sanonta on peräisin G. B. Shaw’lta, hänen vuonna 1903 julkaistusta aforismikirjasestaan Maxims for revolutionists: “He who can, does. He who cannot, teaches.

Todettiin ajomatkan loppupuolella yksimielisesti että ihmisten ohjaamisen oppii vasta käytännössä koska se tehdään oman persoonan kautta. Tahtoo sanoa, että siinä on pantava itsensä peliin. Oltava avoin ja rehellinen. Feikit jäävät aina kiinni, ennemmin kuin myöhemmin. Osaamisen teeskentely ei kannata.

Todettiin myös, että aika on tuonut perspektiiviä sekä etäisyyttä ja ennen niin harmilliset asiat pakkaavat nykyään vain kovasti naurattamaan. Yhteisymmärryksessä myös todettiin, että jos ei ole osaaja ja tajuaa itse sen niin sitä luulee, että ylimielisyydellä sen voi peittää muilta.

Tiedoksi tomppeleille: ei voi.

Ja se tomppelointi sitten vei Nokian tuhoon, ei osattu tehdä töitä toisten ihmisten kautta. Toki siellä tehtiin vääriä asiapäätöksia myös mutta sehän kertoo myös huonosta osaamisesta.

Elop sitten vain viimeisteli homman ja juoksi nauraen pois. Pankin kautta.

Ja jos joku vieläkin luulee, että kaveri oli huono ja kömpelyyttään tyri koko homman niin on olemassa sanonta jossa on jotain pässistä ja narusta.

Siis niinku ne otti sen takas Microsoftille ku se oli niin söpö? No heh..

No Essenissä naurettiin isommalla porukalla lisää ja käväistiin joulutorilla parilla Gluhweinillä, karmean makuista juomaa mutta Cointreaulla terästettynä menee alas. Likööri peittää sen kamalan alkuperäisen maun.

Isäntäväkemme on alkujaan Intiasta kotoisin, ruoka oli sen mukaista. Hyviä makuja oli emäntä laittanut tarjolle. Sanoivat muun muassa, että tuo kanasoossi ei ole tulista jos miedommasta tykkää. Niinpä niin, mulle tuli sitä syödessä hiki pintaan.

Entinen nokialainen on Essenissä hissiosastolla hommissa, käytiin kävelyllä katsomassa firman jouluvalot. Vaikuttavat valot on ThyssenKrupp nimisellä firmalla. Sunnuntaina käytiin Krupp suvun kartano katsastamassa siellä Rein joen varrella. Osa 8000 neliön kesähuvilasta oli muutettu museoksi jossa kerrottiin suvun tarina ja historiaa. Varsin vaikuttava paikka.

Saksalaiset porukassamme osasivat kertoa, että Kruppin perhe rikastuttuaan eristäytyi rikkauksiinsa ja varsinkin lapset jäivät ilman ikäistensä seuraa, josta ei hyvää seurannut.

Puhuttiin siinä illan mittaan miten erilaisia hommia porukat voivat tehdä. Kun asiantuntijoita ohjaa niin pystyy varsin laajan kirjon töitä tekemään.

Nopeasti muisteltiin, että nokiatouhun jälkeen joku on ollut konepajan johtajana, toinen kalanjalostuslaitoksen päällikkönä, ite oon johtanut murskalaitosta, viikonlopun isäntämme ohjaa ympäri maailmaa hissitehtaita parempaan tulokseen, eräs joukostamme tekee autoja Ingolstadissa.

Eli kyse oli ihmisten johtamisesta siellä Nokiallakin. Osaaminen kun loppui niin tekeminen loppui kohta myöskin.

Vieläkin minulla itää idea koota keskiportaan ja miksei lattiatason ihmistenkin kokemukset kirjaksi. Nokiakirjaksi. Kyytiläiseni sanoi myös, että tuollainen kirja kannattaisi kirjoittaa, tarpeeksi on kuultu niiden juttuja jotka homman ryssi mutta ei paljon niiden kokemuksia jotka sen sisältä päin näki.

No asia on mietintämyssyssä.

Loppuyhteenveto, vai olisko tää kuitenkin lopputyöntö:

– asuntoa ei ole vieläkään löytynyt, viime viikolla löysin mukavan mutta keittiö puuttui, huomenna menen taas yhtä katsomaan. Jos huomenna ei löydy niin otan sitten ilman keittiötä olevan, se oli mukavan oloinen muuten

– torstaina Kiinaan pitkästä aikaa

– tavarat lähtivät Oulusta tulemaan tänne etelään. Muuttofirma myi palvelun ovelta ovelle mutta nyt eivät osaa sanoa, että milloin tällä ovella ollaan

– vuokrasin pienen varaston nurkan tavaroille kun kämppää ei tahdo löytyä

– Kiinasta 20. päivä takaisin, majatalon omistajat lähtevät jouluksi lomalle, saan kuulemma asua tässä, aamupalaa ei tosin tule sinä aikana eteen mutta asumisoikeus säilyy myös joulun yli. Uusi kokemus sekin olla majatalossa yksin

P.S.

Asenne, tuo loppumaton luonnonvara. Mistä johtuu, että toisilla on hauskaa ja pessimistit yrittää väittää että se on vain realismia, se mitä ne pulauttelee?

Mitäs siinä resitoit? kysäisi veiston opettaja vannesahaa opettelevalta maahanmuuttajaltaIMG_0334

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s