Katselin uutisia

Ylen uutisissa kerrottiin itsestäänselvyyksiä, kuten että deflaatio jyllää koska Suomen raha on liian kallis. Eikä sitä pysty suomalaiset reivaamaan. Kotimainen kysyntä hiipuu samasta syystä, työttömyys kasvaa.

Vanha.

Mutta se mikä herätti ja sai kylmät väreet kulkemaan selkäpiissä oli uutinen siitä, että Kurikassa oli avattu päiväkoti jonka teema oli toimia lasten ehdoilla!

Mitä ihmettä?

Mikäs kiire tässä nyt oli. Että heti piti laittaa päiväkoti lasten ehdoilla. Hätäilyä suorastaan.

Olis ny jokunen komitea laitettu miettimään enste..

Advertisements

Murskaa ja managerointia

Murskaaminen on paitsi hauskaa mutta myös mielenkiintoista.

Hauskaa se on siksi kun siitä lähtee niin mainio ääni, kuten esimerkiksi henkilöauto kun muuttuu nyrkin kokoisiksi metallipalleroiksi.

Melko iso ääni.

Mielenkiintoiseksi sen tekee se, että siellä näkee elämän koko kirjon.

Viime viikolla induktioerotin sylkäisi ulos kyynärsauvan kumisen pään, sen alapään. Toista päätä ei näkynyt. Pari kuukautta sitten murskan ulostulosta löytyi ajokortti.

Ajajaa ei näkynyt.

Haulikon hylsyjä pyörii materiaalissa päivittäin, golfpalloja oli kesällä ja tänään näin puolikkaan keilapallon. Toinen puoli oli varmaan keilojen kanssa jossain, kaatamassa.

Pojat muistelee vieläkin erään iltavuoron kohokohtaa kun murskamyllystä tuli erotushuoneeseen kana.

Kuollut kana kampiakselissa.

Pahalle haisevia Toyotan takapenkkejä pyörii välillä runkopatjojen kanssa myllyssä valssin tahdissa pitkin joustavin askelin. Lastenvaunujakin on näkynyt.

Lusikan oli joku heittänyt nurkkaan, ruostumatonta terästä. Hackmanin veitsi on myös nähty. Koko kattaus siis.

Siinä on se mistä se alkoi ja mihin se päättyi. Kierrätystä kaikki.

 

Miten tulikaan mieleeni entinen elämä murskattuja autoja/unelmia/hommia/toimistohommia (yliviivaa tarpeeton) katsellessani.

Kun joku joskus kehotti ajattelemaan laatikosta ulos – ajatuksia. Tai funtsimaan positiivisesti, eli olemaan samaa mieltä sen kanssa.

Tai menemään epämukavuusalueelle. Mitä helevettiä, en tietenkään mene. Mene ite tyhmä.

Välillä paikalle lehahti joku kiva konsulentti kertomaan itsestäänselvyyksiä. Pirtsakasti ylhäältä alas – asenteella.

 

Mutta ne oli niitä lopun aikoja ne. Kun osaajat olivat lähteneet.

Jäämistöt sittemmin paloiteltu.

Elämän katkokävelyä

Seisoimme kahden syksyisen meren rannalla,

talvi oli tulossa mutta toisen käsi oli lämmin.

 

Siinä me seisoimme, tyrskyissä ja kohinassa, tuulen vinkuessa.

 

Minä ja Itse.

 

“Minä..” aloitin, mutta Itse oli asiassa hiljaa.

Se osasi olla niin hiljaa, että korviin sattui sitä kuunnellessa.

Yhdessä menimme ja teimme ja olimme. Halusimme.

Aina kun Minä muisti olla Itsensä kanssa.

 

Joskus oli ollut aika kun Minä eli toisten elämää, uhrautuikin.

Ja toivoi, että huomattaisiin. Sankaruus.

Silloin Itse vaelteli toisaalla, oli pitkiäkin aikoja poissa.

Palasi rähjääntyneenä, puhumattomana.

 

Sitä joutui opettelemaan yhdessäolon uudelleen,

löytämään yhteisen hiljaisuuden.

Katsomaan suoraan.

 

Mutta oli hyvä olla taas yhdessä.

 

Minä ja Itse.

Elämme muuttuvassa maailmassa, taas.

Katsoin YLE Teemalta kun Roger Moore esitti Simon Templaria, eli Pyhimystä noin sata vuotta sitten tehdyssä tv sarjassa.

Melko kammottavaa katsottavaa, taiteilin tosin hetken myös karmean puolella mutta kammottavaksi jäi.

Omituisinta koko hommassa oli se, että kuuluttaja kertoi ohjelman olevan ei-sallittu alle 12 vuotiaille. Mielestäni kielto olisi pitänyt olla yli 12 vuotiaille, sen verran rankkaa katsottavaa se oli.

Lapsethan ovat joustavia ja toipuvat nopeasti rankoistakin koettelemuksista.

 

Otsikko tähän juttuun tuli siitä kun Suomessa ilmeisesti luullaan, että maailma ei muutu. Kausaliteetti on myös ilmeisen hämärä käsite.

Peräkkäiset päivät muistuttavat toki varsin paljon toisiaan, vaikka niissä näemme kyllä muutoksen jos osaamme katsoa.

Muutos näkyy selvemmin jos otamme joka sadannen päivän, tai joka tuhannen ja vertaamme niitä keskenään.

Erilaista on.

 

Viime aikoina on oltu julkisesti huolestuneita alkoholin juomisesta. Että kun sitä juodaan niin paljon. On siis syytä nostaa etusormi ojoon ja ruveta osoittelemaan, samaten saatavuutta on rajoitettava ja hintoja myös nostettava.

Melko hassua.

Lapsilta puuttuvat aikuisen tiedot, harkintakyky ja kyky loogiseen päättelyyn siinä määrin kun täyteen säkäkorkeuteen kasvanut ihminen pystyy. Joten lapsien elämää on syytä rajoittaa tietyiltä osin, samaten säännöt ja ohjeistukset tulevat johtokunnalta valmiina.

Aikuinen sen sijaan pystyy hallitsemaan omaa elämäänsä, aikuinen on myös vastuussa teoistaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos raportoi, että alkoholin kokonaiskulutus on laskenut vuodesta 2007 alkaen ja lasku jatkuu.

Noh.

Minkä helevatan takia sitä taas koohotetaan tuosta viinasta esivallan taholta. Kulutus on nimittäin laskussa.

Tyhmintä koko hommassa on tuo aikuisten kohtelu lapsina. Se ei toimi. Enää.

Koska maailma on muuttunut.

Asuin Saksassa, Kiinassa ja Brasiliassa viime vuodet. Viinaa, kaljaa ja viiniä sai kioskista ja huoltoasemalta ympäri vuorokauden. Elintarvikeliikkeet toki myivät niitä elintarvikkeina myös.

Minulla ei kulutus niinä vuosina kasvanut.

Eli nyt minua halutaan holhota ja tekemisiäni rajoittaa jonkun deekun vuoksi. Jösses sentään, millä vuosisadalla virkamiehet ja poliitikkomme elävät..

Reiluinta olisi sanoa, että verotuloja tarvitaan lisää, haluamme kalijat Alkoon. Kilpailu paha.

Euroopan Unioni hyvä mutta paha.

 

Suomen taloutta tarttis elvyttää. Kiva kiva.

No mitenkäs se tehtäisiin?

-90 luvun alussa kun oltiin viimeksi kusessa tempaistiin devalvaatio-narusta. Saatiin markan ulkoinen arvo kohdilleen ja pienen niiauksen jälkeen lähti kotimarkkinat rullaamaan. Vaihtotase naksahti myös hetken päästä positiiviseksi.

Nyt se naru on poikki. Rahapoliittisia elvytyskeinoja ei ole.

Ainoa konsti elvyttää on lainata rahaa ulkomailta, eli velkaantua ja käyttää lainaraha kotimaan pyörien rasvaukseen. Toki osa lainarahasta menee myös Kreikan velkojen maksuun.

Mutta koska EU:n talous pyörii Saksan ehdoilla ja saksalaiselle markkinalle fiksattuna ei muutosta tule ennenkuin Saksa sitä haluaa.

Sisäinen devalvaatio ja kustannusten leikkaaminen on testattu laboratorioissa, eli Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa. Ei toimi.

Samaten säästäminen vie rahaa pois markkinoilta, eli yhden säästäminen tarkoittaa sitä että toinen ei saa tuotteitaan myydyksi. Säästetty raha ei luo uutta rahaa.

Vanha konsti on huonompi kuin uudet.

Koska maailma on muuttunut.

EU on rakennettu Saksan malliin ja se tukee 60 miljoonan ihmisen markkinaa varsin tehokkaasti mutta reuna-alueet ränsistyvät. Siis ne jotka ovat rahaliitossa. Ruotsilla näyttää menevän ihan hyvin.

Minä kannatan eroa Eurosta.

 

Geenimuuntelu on mielenkiintoinen juttu sillä se myös herättää intohimoja.

Geenimuuntelu sanalle on saatu jonkin verran huono klangi. Hassua sekin koska luonto tekee geenimuuntelua koko ajan. Pahuksen luonto.

Kuuntelin radiosta viime viikolla kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisolaa joka kertoi, että geenimuuntelu ihmisen toimesta on 70 vuotta vanhaa tekniikkaa kun mutaatiojalostus lasketaan mukaan.

Nykyinen geenimuuntelu on täsmällistä jalostusta josta puuttuu luonnon “luonnollinen” yritä ja erehdy menetelmä.

Uudessa menetelmässä päästään erittäin suureen tarkkuuteen jalostuksessa, verrattuna esimerkiksi mutaatiojalostukseen jossa ammutaan säteilyä tai kemikaaleja kasviin ja pyritään näin vaikuttamaan perimään mutta tulokset ovat verrattain sattumanvaraisia.

Tai viljelykasvin risteyttäminen villin sukulaisensa kanssa jolloin viljelykasviin voidaan saada toivottujen ominaisuuksien lisäksi ei toivottuja ominaisuuksia.

Nykyään voidaan vaihtaa kasvin yksittäinen emäspari DNA rihmassa jolloin geenimuuntelu on verrattain tarkkaa ja kontrolloitua.

Maailma muuttuu taas: kultainen riisi pääsee vihdoin viljelyyn 12 vuoden testauksen jälkeen.

Köyhät ihmiset, joiden pääasiallinen ravinto on riisi, kärsivät vakavasta vitamiinipuutoksesta. A-vitamiinin puutteeseen kuolee vuosittain yli 600 000 lasta ja satoja tuhansia ihmisiä sokeutuu vuosittain.

Freiburgin yliopistossa kehitettiin riisilajike joka tuottaa A-vitamiinin esiastetta, beetakaroteenia. Kultainen riisi saatiin kun geenimanipuloitiin aasianriisiä siirtämällä siihen kaksi narsissin geeniä ja yksi bakteerin geeni.

Kultaisen riisin patentoineet yhtiöt ovat luopuneet patenteistaan humanitäärisissä projekteissa jotta riisi saataisiin laajempaan käyttöön.

Greenpeace on vaatinut, että vitamiinin puutos pitäisi hoitaa pillereillä vaikka se on 40 kertaa riisiä kalliimpi ratkaisu. Kummallista.

 

P.S. onko pussikeitto alkuaan Australiasta kotoisin ja sieltä levinnyt muualle maailmaan?

 

Hyvää joulua

Sain tavarani viime keskiviikkona, eli entinen työnantaja lain velvoittamana maksoi kuljetuksen tavaroilleni.

Kun muutin Saksasta viidakkoon olin firman palkkalistoilla ja pari kuutiota tavaroitani tuli lentorahtina kahdessa viikossa Euroopasta Etelä-Amerikkaan, nyt sama matka toiseen suuntaan kesti neljä kuukautta.

Säästettiin nääs ja pantiin laivarahtina, ko eihän se oo enää meillä töissäkään.

Eli sademetsän homeen haju leijuu Reposaaressa, saksalainen Siemens tekee hommia ja puhdasta tulee.

Vaatteita pestessä ja silitellessä on aikaa mietiskellä ja totesinkin itsekseni, että puheet on puheita mutta se miten kohtelet muita ihmisiä kertoo arvomaailmastasi sen perustan.

Tuo otsikko kimposi siitä kun nyt on se ainoa hetki vuodessa milloin voin vapautuneesti ja hartiat rentoina kuunnella joululaulut, kuutisen kuukautta jouluun, molempiin suuntiin. Ei pakkosyöttöä.

Vaatteita silitellessä siis jukeboksi päälle.

Elvis oli ykkönen Blue Christmas setillään, Michael Bubblé heti kakkonen. Bing Crosby ja muut kaukana perässä.

Joskus Iisalmessa asuessani ehdotin silloiselle paikallisradion vetäjälle, että tekaistaan juhannuksen alla suora lähetys johon kuulijat voivat soittaa, teemalla joululahjavalvojaiset. Joulumuzaa ja lahjavinkkejä, olis nimittäin ollu ensimmäinen vuosi savolaisessa jouluhistoriassa kun aatto olis tullu ilman stressiä.

..no eihän se sille käyny, kummallinen ajatus kerrassaan.. nythän on kesä..

Kävin eilen Tampereen Hervannassa baarikierroksen. Ensimmäinen jota kättelin oli kotoisin Porista, bilistä pelasin iisalmelaisen kundin kanssa, juomana Tornion tunturipurojen raikkaudesta tehty Lapin Kulta, ja side kick oli stadilainen jallu, kapteeni.

Eli perin tamperelainen ilta, huipentuen Tammelan torilla nautittuun mustaan makkaraan. Merville terveisiä, vai pitäiskö kuitenkin laittaa Matille..

Hervantalaista karaokea kuunnellessa tuli mieleen ajatus:

Jos olis ihminen jolla olis kaikki vaivat. Niinku laktoosiveteraani, keli akia, atooppinen iho ja absoluuttinen sävelkorva.

Ni sille ku juottais valkovenäläisiä puoli litraa, syöttäis ohrarievää paksulla voilla ja veis sitte hervantalaiseen karaokeen niin tod näk tuloksena olisi hilsepilvi voimakkaan räjähdyksen seurauksena, eikä paskanhajun seasta löytyis ku osittain räjähdyskaasun voimasta palaneet valkoiset Black Horset ja rakkauden ruskeat seinät.

Kuuntelin eilen kun Jussi Hakulisen lumivalkoinen joutsenlaulu sai melko lujaa päähänsä ja siipeensä.

Mutta näin monta tuttua, nykyisiä ja tulevia juoppoja, ihmisiä kuitenkin.

Mukava reissu, viimeksi olen tehnyt Hervanta rundin kahdeksan vuotta sitten, seuraava on todennäköisesti taas kahdeksan vuoden päästä.